perjantai 31. joulukuuta 2010

Elefantteja Koh Samuilla

Matka jatkui Koh Samuille. Taalla ollaan maattu hotellin pihalla uima-altaalla vankan pilvipeitteen alla. Valilla on aurinkokin vahingossa pilkahtanut. Majoitus on siis vaaleanpunaisessa bungalowissa, jossa suihkusta tulee lamminta vetta. Huippua!

Tanaan kaytiin jollain safariretkella. Pysahdyttiin johonkin puistoon, jossa paastiin ratsastamaan elefanteilla! Alkuun hivenen kauhistutti etta vahintaankin putoan sielta, mutta oli kylla hienoa kunhan ensin vahan rentoutui. Sen jalkeen mentiin kattomaan elefanttishouta, kyllahan se mielenkiintoista on et isot elaimet saa temppuilemaan kuin koirat konsanaan. Tarjolla oli myos apina- ja krokotiilishow. Parhautta oli kuitenkin, kun sain pienen tiikerinpennun syliin. Voi ihanuutta! Kadessa on vielakin kynnen painaumat kun ilmeisesti pidin maitopulloa liian kaukana ja vahintaankin vaarassa asennossa. Vahan siina ruokkimisen ohella rapsutin myos korvan takaa :) Nahtiin myos hieno vesiputous ja paastiin uimaan sinne.

Nyt vasyttaa kovasti ja uusi vuosi pitaisi viela toivottaa tervetulleeksi. Pojat lahti naapurisaarelle full moon partyihin ja me tytot jaatiin tanne koh samuille. Kahvia pitais ainakin kayda juomassa etta ylipaataan pysyn hereilla siihen puoleen yohon :)

maanantai 27. joulukuuta 2010

Koh Taon paratiisisaari

Hua Hin oli oikein perinteinen pakettilomakohde. Tosin eilen oli jo sellainen olo, et paikka on hyvin nahty. Varsinkin kun aamulla satoi vetta eika paassyt rannalle (matkaehdot!). Joskus puolen paivan jalkeen sade onneks taukosi ja tulipa todistettua taas et varjossakin voi palaa. Enaa ei ole taplikasta, tosin nyt alkaa jo rauhottua kun oon tanaan pysynyt poissa rannalta. Kiva paikka, jossa ei voi muuta tehda kuin maata rannalla, shoppailla, syoda ja kayda hieronnassa. Ei sinne siis kahdeksi viikoksi kannata lahtea ellei suunnitelmissa ole retkeilla lahimaastossa. Tosin retketkin oli niin royhkean hintaisia, etta jatettiin suosiolla valiin.

Eilen illalla otin siis yomatkan Hua Hinista Koh Taolle. Otin vahan paremman (kalliimman) yhtion varmuuden vuoksi kun viikonlopun budjettiriihessa totesin, etta eihan mun tarvi maksaa talla hetkella mihinkaan vuokraa tms vaan ainoat kulut tulee tasta reissusta. Aika paljon lahtopaikalla olikin lansimaisia perheita ja pariskuntia. Siina sitten tuunattiin erilaisia varikoodauksia tarrojen muodossa rinkkaan, reppuun ja paitaan. Oli kylla harvinaisen hyvin organisoitua toimintaa. Bussi lahti matkaan klo 24 ja nukahdin oikeastaan samantien. Herasin pari tuntia myohemmin kun pysahdyttiin jonnekin jonkun toisen bussin viereen ja kaikki rupes santailemaan ulos. Kysyin sitten siita vieressa istuneelta tadilta etta mita ihmetta oikein tapahtuu ja taytyyko vaihtaa bussia tms, mut pidettiinkin vaan ruokataukoa :) Tatia kylla hymyilytti viela vahan myohemminkin kun kavin sit itekin ostamassa vetta. Olin vissiin aika unisen nakoinen. Saavuttiin Chumpornin satamaan klo 04.45 aamulla ja lautan lahtoaika oli 07. Aikani siina manailin kahden tunnin tulevaa odotusta ilman mitaan tekemista kun ei oikein uskaltanu nukkuakaan ettei rinkka lahde omille teilleen. Mieli kylla muuttui kovasti kun nain auringonnousun. Upein koskaan! Lataan kuvia siita ja muistakin paikoista talta reissulta kunhan paasen Singaporeen. Satamassa rupesin ihmettelemaan, kun tosi monella perheella oli ihan taaperoikaisia muksuja mukana. Sellasia 1-4 vuotiaita. Tosin kylla kitina ja huutoitkuparku oli aika hermoja kiristavaa kuunneltavaa laivalla, varsinkin kun itellakin oli vaan parin tunnin unet pohjalla. Onneks oli vaan kahden tunnin laivamatka.

Koh Taolla loyty guesthouse lopulta tosi vaivattomasti vaikka sita vahan stressasinkin etukateen. Ei ollu netissa eika matkatoimistojen tateilla tarjota mitaan alta 1500 bahtin. Silla ton yomatkankin otin et oisin tarvittaessa voinu jatkaa Samuille jo tanaan, jos ei ois yopaikkaa loytynyt taalta. Satamasta loytyneessa freeguidessa luki viela, et tahan aika vuodesta saari saattaa oikeasti olla tayteen bookattu.

Paikkana ta on tosi hieno. Vuorinen pieni saari, 21 neliokilometria ja paikallisia asukkaita 5 000. Tanne ei tehda pakettimatkoja ollenkaan, vaan ta on reppureissaajien ja sukeltajien suosiossa. Eipa oo siis myyjia nykimassa hihassa ja kertomassa mita ma ehdottomasti tarvitsen. Peruspalvelut, kuten ruoka ja netti kuitenkin loytyy. Huomenna aattelin kiertaa ympariinsa ja ihmetella et mita kaikkea taalta loytyykaan. Kunnollisia kenkia ei oo mukana, muuten oisin voinu lahtea vaeltamaan saaren keskiosiin. Ylihuomenna matka jatkuu Koh Samuille uuden vuoden viettoon.

lauantai 25. joulukuuta 2010

Thaimaalaisella joulupukilla ei ole isoa mahaa

Tekstiviestitse tuli Suomesta toivotus viettaa leppoisaa ja kiireetonta joulua. Eipa olisi paljon paremmin voinut toivottaakaan! Ei menty vesiputouksille vaan tultiin Hua Hiniin. Aika paljon nakyy suomalaisia ja iltapukuja pitais teettaa jokaisessa kadun kulmassa, mut muuten ei oo valittamista. Lampoa on paljon ja rusketus lahinna samanlainen kuin katti karvasen varitys: punaraidallinen ja taplikas. Voi kun joskus oppis sita aurinkorasvaa levittamaan tasasesti.. Eilen oli onneks rannalla kiva lankkariseta, joka tarjos aurinkorasvaansa kun alkoi selka punottamaan ja neuvoi hyvan hyttysmyrkyn! On moskiitot tykanny musta, ei tuo seven elevenin halpismyrkky riittany niita karkottamaan. OFFia kaytetaan taas, siina oli myos parhaat DEET pitoisuudet. Ja setalla oli siis vaimo mukana, etta ei ollut muita taka-ajatuksia kuin olla mukava. Muistuipa taas aamupalalla mieleen miksi sita leipapussia ei jateta poydalle yoksi. Voihan muurahaiset sentaan kun olivat loytaneet tiensa avaamattoman pussin sisaan! Ostettiin viela ihan sellasta tuoretta leipaa.

Eilen oli jouluaatto, tosin eipa sita taalla kummemmin huomannut missaan. Kaikki paikat on ollu ihan normaalisti auki, jonkin verran jouluntoivotuksia kuulunut ja tonttulakkeja nakynyt. Joulupukkikisan saldo on kaksi pukkia, joista toinen ravintolan sisaanheittajana ja toinen tuktukin kuskina :) Parrat oli valkoiset ja puku punainen, mutta isoa mahaa ei kylla ollut kummallakaan. Virallisesti siis ainoastaan tuo kuski kelvannee tahan kisaan. Mites Noora, voititko taas tana vuonna? :) Myos ladyboy saldo on toistaiseksi tuon saman kaksi, joista toinen hierojana ja toinen meidan eilinen tarjoilija. Kaytiin Niinan kanssa jossain romanttisessa ravintolassa, joka ei kylla mun mielesta eronnut mitenkaan noista muista laituriravintoloista. Taalla on siis rannassa rakennettu ravintoloita laiturien paalle, siella on aika hulppeeta kayda iltasin syomassa.

Huomenna tai maanantaina matka jatkuu taas. Uudeks vuodeks oon siis menossa Koh Samuille ja nyt pitais miettia mita teen ennen sita. Todennakoisesti Ko Tao on valinta, mika kuulostaa oikein hyvalta tan turistiryntayksen jalkeen mita taalla Hua Hinissa on nakynyt. Tanaan pitais matka varata etten jaa rannalle ruikuttamaan.

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Enaa ei palele!

Lentomatka Bangkokiin sujui suhteellisen hyvin vaikka olikin mallia "tein itse ja saastin". Matkalla Istanbulista Kairoon vieressa istui oikein komea nuorimies, joka aina lentoemon kulkiessa ohi tarkisti multa haluanko jotain syotavaa tai vetta. Kairossa meinasikin sitten tulla itku - edellinen lento oli yli tunnin myohassa ja vaihtoaikaa seuraavalle lennolle jai ruhtinaaliset 20 minuuttia. Kaksi turvatarkastusta myohemmin istuin koneessa klo 22.35 kun aikataulun mukainen lahtoaika oli 22.40. Tyytyvaisena nukahdin ja herasin vasta puolilta oin kapteenin kuulutukseen etta transfer matkatavaroiden kanssa on ongelmia ja lahdetaan kunhan ne saadaan koneeseen. Tasta ei voi kylla valittaa, olihan mun omakin rinkka siella joukossa. Palvelu lentokoneessa toimi oikein hyvin, santillisesti lentoemoseta heratti muun muassa tarjotessaan kuumaa pyyhetta. Bangkokiin saavuttiin pari tuntia myohassa ja passijonossakin kului yli tunti. Bonuksena puhelin ei toiminut. Naytti mulle kylla taytta kenttaa ja etta kaikki ois kunnossa, mutta kun yritin viestia laittaa niin herjas etta eipa onnistukaan. Kaverikin oli yrittanyt soittaa ja oli kuulemma sanonu ettei saa yhteytta, onneks se oli heti siina oven luona vastassa kun paasin terminaalista ulos julkiselle puolelle. Nyt toimii puhelinkin taas, oli jotain henkimaailman juttuja ilmeisesti.

Ilta vietettiin Bangkokissa, kaytiin kattomassa Khaosan Roadia. Eihan se ollut mihinkaan vuodessa muuttunut. Syotiin, kaytiin yksilla kaljoilla ja kierrettiin kojuja. Matkatoimistosta varattiin reissu seuraavaksi aamuksi Cha amiin. Hostelli oli varattu etukateen ja sen kanssa kavi kylla oikein hyva tuuri. Tosi siisti eika metelikaan kuulunut sisalle juurikaan vaikka oli ihan siina Khaosanin varrella. Sellainen paikka siis kuin Chada Guesthouse/Hostel/Mikalie, suosittelen! Aamupalakin kuului hintaan.

Nyt ollaan siis Cha amissa, saavuttiin muutama tunti sitten. Matka sujui hyvinkin perinteisesti minibussilla, aika nopeesti paastiin lopulta perille vaikka Bangkokissa olikin aika paljon ruuhkaa. Vahan hammentaa kun suuret turistilaumat on jossain kateissa, mut eikohan nekin jossain vaiheessa ilmesty. Ravintolassa oli poydassa purkillinen Turun Sinappia. Lamminta on, en tieda kuinka paljon mutta eipahan palella. Voisin veikata jotain 26-28 astetta. Huomiseksi ollaan mietitty vierailua laheisille vesiputouksille. Pakettimatkalle toki, kyllahan se elamaa helpottaa kun ei ite tarvi huolehtia yksityiskohdista :) Siita sitten varmaan aattona jatketaan Hua Hiniin. Tossa matkalla juteltiin yhen ranskalaisen? tyton kanssa ja se sanoi, etta etelassa on monsuunikausi. Taytyy vahan miettia tota matkasuunnitelmaa uusiks ja seurailla tilannetta.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Lähtötunnelmia

Rinkka on jo pakattu, tässä vielä lataan viimisiä kappaleita iPodille. Muutaman tunnin päästä pitäisi lähteä lentokentälle. Vähän alkaa jo jännittää, saa nähdä tuleeko uni ollenkaan tänä yönä. Tai alkaa ja alkaa, enemmän tai vähemmän pari viimistä viikkoa on jo mennyt hyperventiloidessa ja tavaroita kadotellessa :)

Nyt on siis ensin suuntana Bangkok, tosin jouluksi pitäisi päästä jo aurinkorannoille Hua Hiniin tai Cha amiin. Uusivuosi vietetään Koh Samuilla. Siitä matka jatkuu kohti etelää, Malesian läpi Singaporeen. Näillä näkymin saavun perille 19.1. ja asetun sinne muutamaksi kuukaudeksi.