keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Lomalainen suurkaupungissa

Nyt sitten kävi niin, että yhtään mun kurssivalinnoista ei hyväksytty. Olen kyllä lähettänyt uudet valinnat, mutta vastauksia en ole saanut. Tiedekunnan täti kehotti odottamaan vielä pari päivää ja palaamaan takaisin, jos mitään ei kuulu. Mun loma siis jatkuu, muut käyvät luennoilla. Ehdinpähän hoitaa asioita vaikka millä mitalla. Tänäänkin siivosin huoneen puolikkaani lattiasta kattoon. Saa nähdä kuinka pahasti jään jälkeen opinnoissa tämän takia. Näillä on ilmeisesti aika kova tahti ja paljon asiaa. Onneks ainakin joillain kursseilla on tällä viikolla ollut luennot peruttuna tai ne on kestänyt vaan esittelyn verran.

Käytiin lauantaina illalla keskustassa ihmettelemässä mitä kaikkea täältä oikein löytyykään ja yhtenä kohteena oli Merlion patsas, joka on ensimmäinen Singaporeen rakennettu turistinähtävyys. Puoliksi leijona, puoliksi kala. Singaporehan (Singapura) tarkoittaa leijonan kaupunkia. Nimensä kaupunki on saanut aikoinaan, kun Singaporen perustaja ja Indonesian prinssi vierailullaan näki leijonan. Sunnuntaina käytiin puolestaan Sentosan saarella makoilemassa tuontihiekkarannalla, eipä siellä oikein muuta opiskelijabudjetilla tehdä. Hinnat oli paljon korkeemmat kuin Suomessa. Tarjontaa riitti kyllä vaikka millä mitalla. Oli hiihtohissillä ajelua (siis anteeksi mitä?), perhospuutarhaa, sisälaskuvarjohyppyä, kasino ja Universal Studios. Ja tietenkin kopio Merlion patsaasta, joka oli silmämääräisellä arviolla alkuperäistä isompi. Näin muutamia mainitakseni. Paljon oli vielä rakenteilla ja tulossa pian, joten aikamoista viihdekeskusta turisteille ne sinne rakentavat. Ensi viikolla avataan kävelysilta VivoCityn ostoskeskuksesta suoraan saarelle, tällä hetkellä täytyy vielä kulkea metrolla. Eikä muuten ollut ihan perushinnoiteltu matka.

Opiskelijaviisumihakemus on jätetty, tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta edes poistua maasta. Hakemuksen jättö itsessään meni oikein helposti, kun Immigration pisti pystyyn väliaikaisen palvelupisteen tänne NTU:lle. Sinne sitten papereiden kanssa suunattiin eilen aamulla. Suomessa otettu passikuva ei kelvannut, tausta oli väärän värinen. Viereisessä jonossa olleen opiskelijan kuva hylättiin, koska molemmat korvat ei näkynyt kokonaan. Ovat siis tarkkoja, mutta Singaporelaiseen (länsimaalaiseen!) tapaan viereisessä huoneessa oli väliaikainen valokuvaamo josta kuvat sai parissa minuutissa. Ongelmia meinasi tulla vasta siinä vaiheessa, kun piti sormenjäljet ottaa. Kyllä ne lopulta saatiin, mut aika kauan täti väänteli mun peukaloa ja ihmetteli. Enpä siinä kohtaa uskaltanut ees kertoa, että eipä niitä aina ennenkään oo saanu.. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Viisumi on noudettavissa ens viikolla.

Kuten ehkä ääkkösistä on ollut pääteltävissä, niin kävin vihdoin ostamassa itelleni läppärin. Vietin yhden päivän täällä sellaisessa tavaratalossa, missä on pelkkää elektroniikkaa myytävänä. Kuus kerrosta läppäreitä, kameroita ja kännyköitä. Täällä ei kyllä markkinatalous toimi ihan niin kuin Suomessa, vaan tovin kierreltyäni tajusin että kaikissa on sentilleen samat hinnat. Eroja oli ainoastaan koneen mukana tulevassa ilmaisessa krääsässä. Osa tuli suoraan valmistajalta (vuoden virusturva ja ulkoinen DVD soitin), mutta loput oli kauppakohtaisia lisiä. Se hyöty kiertelystä kuitenkin oli, että löysin itelleni mieleisen mallin (Toshiba nb520 turkoosina). Enemmän se maksoi kun olin alunperin budjetoinut hankintaan, mut totesin et parempi ostaa kerralla itelleen mieleinen. Kävin sen sitten eilen hakemassa läheisestä Jurong Pointin ostoskeskuksesta niin ei tarvinnut raahata metrolla kaupungin läpi. Sain vielä tosi paljon kaikkea sälää mukaan kun valitsin kaupan hyvin, mulla on nyt mm. tuuletinalusta, kaiuttimet, kuljetuspussi, hiiri, siivoustarpeet ja ties mitä muuta.

Tänään kävin Chinatownissa ihmettelemässä. Hivenen oli pettymys kun odotin samanlaista hulinaa kuin Bangkokissa. En sitten tiedä enkö löytänyt ihan oikeita huudeja vai alkaako hyörintä vasta illalla. Täällä on satanut vettä koko päivän niin hirveesti en viittinyt ulkona ihmetellä kun sukat alkoivat kastua. Kadut ei ainakaan ollu samanlaisia kapeita kujia ja ostoskeskuksissakin näytti olevan tuotteet hinnoiteltuna. Talot oli kuitenkin muusta Singaporesta poiketen matalia, ehkä 2-3 kerroksisia ja kaikki eri värisiä. Vierekkäin oli punaista, sinistä ja vihreetä. Kivan kontrastin muodosti myös niiden takana nousevat pilvenpiirtäjät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti