Kaksi viikkoa sitten torstaina totesin flunssan jo alkavan väistyä. Perjantaina aamulla herätyskellon soidessa olo oli vähintäänkin hyvä. Eipä siinä kauaa ehtinyt ihmetellä ennen kuin pistin repun selkään ja lähdin äkkilähdöllä Melakaan!
Melaka sijaitsee noin 300 kilometriä Singaporesta pohjoiseen ja on nykyään Unescon suojelukohde. Muutama sata vuotta sitten se oli yksi maailman vilkkaimpia satamakaupunkeja. Sitä seuranneet englantilaisten, portugalilaisten ja hollantilaisten valtakaudet rapauttivat kuitenkin kaupungin aseman ja samalla muun muassa Singaporen satama vahvistui. Ulkomaisilla valloittajilla kun ei riittänyt mielenkiintoa sataman kehittämiseen ja loppujen lopuksi se jäi auttamattoman pieneksi jatkuvasti kasvaville laivoille. Kaupungissa on ainakin Lonely Planetin mukaan reilu 600 000 asukasta. Siitä huolimatta kerrostaloja ei ainakaan keskusta-alueella näy juurikaan. Liikennettä on sitten senkin edestä ja tienylitys ei meinannut välillä onnistua millään. Tosin kadut ovat kyllä kapeita ja ruuhkia yllättävän vähän. Ilmeisesti paikalliset osaavat vältellä keskustaa viikonloppuisin kun se on täynnä singaporelaisia turistibusseja. Nykyisen turismin kannalta valloitukset olivat siis hyvä juttu. Varsinkin lauantaina turistien määrä oli käsittämätön, välillä tuntui että kaikilla vastaantulijoilla oli kamera kädessä ja paikallisia näki vain palveluammateissa.
Lauantaina söin aamupalaa hollantilaisessa kahvilassa joen rannalla ja olo oli kuin Keski-Euroopassa olisin istunut. Kaupungin arkkitehtuuri on siis hienoa ja nähtävää riittää pariksi päiväksi – ei kuitenkaan sen pidempään ja viikonloppu olikin oikein riittävä aika kaupungissa vierailuun. Keskeisimpinä kohteina mainittakoon kaupungintalo ja sen yläpuolella mäenrinteessä oleva museoalue, Chinatown ja jokiristeily. Varsinkin viimeiseksi mainittu oli oikein silmiä avaava: osittain näkymät muistuttivat Venetsiaa hienoine siltoineen, toisinaan joenrannalla näkyi pelkkää hökkelikylää. Kaupungintalon edessä päivystivät riksakuskit. Toine
n toistaan hienommin koristellut riksat olivat kyllä ilo silmälle, varsinkin kun niissä soi vielä rakkauslauluja ja iltaisin valokaapelit syttyivät. Hemppistelyä viimeisen päälle! Hivenen tosin hymyilytti kun näin sen ainoan joukosta poikkeavan riksan, joka oli koristeltu Batman aiheiseksi :) Museorinteeltä löytyy muun muassa St. Paulin katedraali, joka on ylempänä kuvassa. Sen alapuolella oli suoraan portugalilaisten rakentama suojaus kaupungille ja museoita oli tosiaan enemmän kuin keskivertokaupungissa yhteensä. Itse tosin sijoitin museokäynneistä säästyneet rahat läheiseen Starbucksiin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti