Singapore vaihtui Indonesiaan ja lento suuntautui kohti Denpasaria Balilla. Oltiin Tamaran kanssa yksi yö Kutalla ja jouduttiin huijatuksi ainakin kolmeen kertaan. Ensin rahanvaihtajat, sitten hotellinomistaja ja lopulta vettä ostaessakin sai liian vähän vaihtorahaa takaisin. Tämän lisäksi koko alue muistutti lähinnä ylikehittynyttä Kanariansaarta, joten ei liene yllätys että visiitti kyseiseen paikkaan jäi noin 12 tunnin pituiseksi. Siinä kalpenivat Phuketit ja Pattayat tuon komeuden rinnalla. Itse joudun sinne vielä yhdeksi yöksi palaamaan, koska aamulento Singaporeen lähtee kuudelta ja Kuta on ihan lentokentän vieressä.
Balin vieressä sijaitsee maakunta ja saari nimeltään Lombok, joka on ainakin länsimaalaisten turistien keskuudessa huomattavasti tuntemattomampi. Gili tarkoittaa Indonesiaksi saarta. Gilisaarilla tarkoitetaan puolestaan kolmea Lombokin luoteispuolella olevaa pientä saarta: Gili Trawangan, Gili Meno ja Gili Air. Paikallista asutusta niillä on yhteensä muutama tuhat, autoja ja mopoja ei ole vaan kulkeminen tapahtuu hevoskärryillä ja keskimäärin yhden saaren ympäri kävelee vajaassa kahdessa tunnissa. Kaikille saarille on yhteistä myös valkoiset hiekkarannat ja kirkas sininen vesi.
Onneksi paratiisi ja rauha ei ollut siis kuin muutaman tunnin matkan päässä Kutalta ja Balilta edellämainituilla Gili saarilla, joista meidän lomakohteeksemme valikoitui Gili Trawangan. Se on saarista kaikkein kehittynein (pankkiautomaattikin löytyi!) ja eniten nuorison suosiossa. Poliisia ei ole, vaan ongelmatilanteet hoidetaan kyläläisten kesken. Tästä syystä myös sieniä tarjotaan kovinkin julkisesti, itse asiassa ensimmäisenä kun hotellille päästiin niin respan pojat kysyivät kiinnostaako kuumatkailu. Muutaman rannalla vietetyn päivän jälkeen oltiin molemmat enemmän kuin vakuuttuneita valinnastamme ja päätettiin jäädä Gili T:lle koko viikoksi sen sijaan että oltaisiin lähdetty muita saaria ihmettelemään. Aamulla rannalle, illalla syömään ja sitten nukkumaan että jaksaa taas herätä aikaisin ruskettumaan. Itse en ole koskaan ollut näin ruskea ja Tamara onnistui polttamaan itsensä noin ensimmäistä kertaa koskaan. Yhtenä päivänä käytiin snorklaamassakin, mutta ei uskallettu mennä riutoille kun siellä on kuulemma haita. Jäi siis myös merikilpikonnat näkemättä, mutta onpahan molemmilla kaikki raajat tallessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti