“He who has not climbed the Great Wall is not a true man” – Mao Zedong. Lasketaanko, jos menee hissillä ylös ja kiipeilee sitten muurilla? :)
Nyt on siis Kiinanmuuri käyty ihmettelemässä. Yksi niitä harvoja kohteita, jotka oikeasti näyttävät siltä kuin kuvissa. Oli hulppea! Ylös pääsi tosiaan hiihtohissillä, kävellen olisi ollut aika rankka nousu. Ja kävi kyllä urheilusta siellä ylhäälläkin kävely, kolmessa tunnissa en ehtinyt kahdeksan kilometrin lenkkiä loppuun asti. Tosin osa ajasta kului kyllä kuvienkin ottamiseen. Täälläpäin maailmaa on muuten kummallinen tapa kutsua nähtävyyksiä yhdeksi maailman seitsemäksi ihmeeksi vaikka ne eivät sellaisia ole. Tai sitten näillä on eri listat kuin länsimaalaisilla. Viimeksi hotellin setä vakuutti Kiinanmuurin olevan yksi ihme, Filippiineillä puolestaan taksikuski kertoi Underground riverin olevan sellainen. Kahdeksansia ihmeitä on myös paljon.
Junamatkustus on suhteellisen mukavaa täälläpäin maailmaa kunhan ensin selviää asemien ihmeellisestä maailmasta. Kun “Ticket check”, “Check-in” ja “Gate” tarkoittavat kaikki sitä samaa paikkaa, josta junaan mennään sisään niin vähän meinasi hämmentää kun en tiennyt pitääkö käydä kolmessa paikassa vai mitä tapahtuu. Pekingissä ei siis päässyt edes asemalaiturille kuin matkustajat, vähän samalta näytti kuin lentokentällä. Alkuhämmennyksestä kun on päästy niin aikataulut pitävät ja vauhti on kova. Hintakaan ei päätä huimaa Etelä-Koreassa tai Kiinassa, Japanissa en raskinut luotijunia käyttää. Peking-Shanghai väli taittui viidessä tunnissa, matkaa on kuitenkin 1500 kilometriä. Kun huomioi kaikki turvatarkastuksiin ja matkoihin tarvittavat ajat niin nopeammaksi tämä tulee kuin lentäminen. Juna on täynnä ja näitä lähti noin vartin välein aamulla. Tosin kyllähän Suomessakin junaa käytettäisiin todennäköisesti ihan eri tavalla, jos Helsingistä pääsisi Ouluun parissa tunnissa.
Vessakulttuuri on astetta mielenkiintoisempaa. Yleensä täällä on kaikissa julkisissa paikoissa lattiassa reiät, länsimainen istuin löytyy sitten invavessasta. Osa rei’istä on kyllä astetta hienompia ja niissä saattaa olla esimerkiksi automaattinen huuhtelu. Toistaiseksi en kuitenkaan ole oppinut ymmärtämään, mikä siinä oven sulkemisessa ja lukitsemisessa on niin vaikeaa? Järjestäen kun menee julkisiin vessoihin niin siellä tätit on kyykyssä kopeissaan ovet apposen auki. Ite olen tottunut, että jos ovi on raollaan tai kokonaan auki niin sinne voi mennä niin on tässä muutamia kiusallisia tilanteita tullut. Hostellin vessassa ei ollut lukkoa ollenkaan, mikä ei nyt ihan kaikkein mukavinta ole dormitoryssä asuessa. Tosin eipä tämä vielä vedä vertoja sille eräälle filippiiniläiselle huoltoasemalle, jossa ei ollut koppeja ollenkaan vaan ainoastaan reikiä vierekkäin..
Indonesialaisilla oli tapana jäädä toistelemaan itsekseen mitä toinen sanoi. Pitkään mietin että onko se jotain kettuilua (niin kuin suomalainen sen ottaa), mutta kun sitä harrastivat kaikki ja jäivät vielä nimiäkin toistelemaan niin kaipa se joku kulttuurijuttu on. Kiinassa puolestaan ihmiset tuijottavat ihan häpeilemättä. Toisinaan on ikävä tummia hiuksia, tosin vaaleissakin on etunsa. Ei hirveän kauaa tarvitse esimerkiksi junassa ihmetellä rinkan kanssa kun joku tulee auttamaan sen nostamisessa matkatavarahyllylle :)
Tiesittekö muuten, että Pohjois-Koreassa on kymmenen vuoden pakolllinen asevelvollisuus? Naiset selviävät seitsemällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti